Polvisukkia ja kirjoja

Sain loistavan oivalluksen heinäkuun alkupuolella. Kun tekee polvisukat, niin lankaa kuluu enemmän. Ostin viime kesänä Vihreästä Vyyhdistä OnLinen supersocke 100 Emotion II Color -lankaa pari kerää eikä se ole millään tuntunut hupenevan.

Hetken tuumattuani totesin, ettei minulla ole aavistustakaan paljonko silmukoita pitäisi olla, jos aloittaa varresta. Ihan kuin joku kuiskaisi mittanauha ja mallitilkku - ai mää vai? Paljon helpommalla pääsee varpaista aloittaessa ja silloin voi kokoajan kokeilla ja lisäillä silmukoita tarvittaessa. Tällaiset niistä sitten tuli.

Puikkoina oli 2,5 mm pyöröpuikot ja hurautin nämä taas magic looppina. Kantapäät onnistuivat yllättävän hyvin, purin vain kerran. Yläosaan ennen resoria laitoin mahdollista nauhaa tai kuminauhaa varten valmiiksi oman kujan, kun resorit lörpsähtää jossain vaiheessa.

Väri on kyllä kieltämättä aika eksoottinen, mutta ne oli kerällä suloisen värisiä. Sukat painaa 100 g ja minulla on edelleen toinen vajaa kerä jäljellä. Ilmeisesti olisi pitänyt tehdä reisisukat tai potkuhousut?

Olen hankkinut neulekirjoja viime aikoina ja tästä Neulomolaisen sukkakirjasta jo mainitsinkin, tässä kannesta kuva.

Yritin jo tehdä sieltä jotain, mutta yksi Knittyssä ollut malli kutsuu kiljuen.

Päätin sitten hiukan sivistää itseäni suomalaisesta kansanperinteestä ja hankin nämä kaksi Mary Oljen kirjaa, jotka ovat näköispainoksia 1940-luvulta.

Enhän mä enää kykene nukkumaan, kun nämä kirjat on niin jänniä! Sukkakirjasta olen oppinut, että jokaisen itseään kunnioittavan naisen sukissa pitää olla takasauma. Mun on varmaan pakko tehdä polvisukat uusiksi.

Sen Kuolemajärven kansallispuvun julkistamistilaisuudessa vilautettiin sukkia ja räpsäsin tietysti niistä valokuvat ja tuosta sukkakirjasta löysin, että se on Koivistolta talletetun sukan malli. Epäilin alunpitäen sitä Äyräpään sukaksi, mutta tarkastin kuvat ja mallipiirustukset tänään. Nyt mua kyllä hiukan epäilyttää, että onko sukkamalli ihan oikea tuohon pukuun. Se varmasti selviää jossain vaiheessa.

Alpakkalanka ja 30 asteen helteet

Olen tehnyt tärkeän havainnon tämän kesän aikana. Alpakkalankaa ei kannattaisi neuloa 30 asteen helteillä. Parin kerroksen välein piti käydä pesemässä kädet. Se on vielä jäänyt epäselväksi kumpi oli hikistyttävämpää neulominen ja käsien pesulla ravaaminen.

Nämä työkaverin viime talvena tilaamat käsineet on vihdoinkin valmiit. Aloitin jo helmikuussa ensimmäisen yritelmän, mutta jostain syystä niistä tuli räpylät, seuraavista vähän pienemmät jne. Olen neulonut alpakkalangasta paljon ja sillä tämä on ollut hyvin hämmentävää. Ilmeisesti osaa neuloa käsineitä vain itselleni?

Malli on itse keksitty ja kokeilemalla löydetty. Puikot 2,5 mm. Kuusi helmeä kummassakin. Lankana Drops Alpaca.

Tässä vielä purjehdusretkeltä kuva. Se on vaan niin söpö.

Pääsin neulomaan pinkkiä

Viimeksi kerroin tehneeni uudet mysteerisukat. Tässä niistä hiukan parempi kuva. Kirjailut puuttuu, mutta ne on ihan kivat ilmankin. Mietin vielä asiaa.

Näistä sukista tulikin mieleeni, että tilasin neulomolaisten sukkakirjan Varresta Varpaisiin. Siellä on vaikka mitä kivoja ohjeita. Neulomolaiset hiiltyivät siihen, ettei Novitalla saatu luvattua sukkaliitettä aikaiseksi ja päättivät tehdä oman. Ilmeisesti se luvattu liite on nyt siirtynyt syksyyn.

Korutapaamisessa torstaina tein nämä silmukkamerkit ja korvikset. Niistä tuli ihan kivoja. Silmukkamerkit täytyykin laittaa neulekassiin, niin tulevat käyttöön.

Keskiajan markkinoilla kävin äkkiseltään torstain tukahduttavassa helteessä. Siellä olisi ollut niitä upeita puisia nappeja, mutta vielä on viime vuotisiakin jäljellä. Katsotaan ensi vuonna uudestaan. Lankaakin näin Puffa-lankaa ja Nauravan lampaan lankaa. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin pääsin ohi ostamatta, mutta en hypistelemättä. Mä tiedän mistä niitä saa tarvittaessa.


Täti oli onnistunut vahingossa kutistamaan toisen alpakkaisen rannekkeensa. Se oli hypännyt pesukoneeseen ja on nyt barbin ranneke. Päätin tehdä uudet vähemmän herkästä langasta. Gjestalin Knopp on superwash käsiteltyä merinovillaa ja hankkimani kaksi kerää ovat olleet valtavan riittoisia. Taidan saada lopusta langasta vielä prinsessalle hanskat.

Ohje on Moda 5/2008 Korumaiset rannekkeet ja puikkoina 3 mm pyöröt. Jätin pois kämmenselän päälle tulevan koristeellisen koukerorimpsun. Se ei ole kauhean käytännöllinen, jos käyttää rannekkeita lähes aina.

Tapahtumia ja perinteitä

Suomi Meloo tapahtuma starttasi tällä kertaa Turusta 11.6.2011 Halisten kosken alapuolelta. Tämän hetken taideteoksena on jättiläishaahkat Aurajoessa ja pakkohan sinne oli kiitää kuvaamaan, kun hieman vilkkaalla mielikuvituksella kuvittelin jo kaikenlaista. Ohitus sujui onneksi oikein hyvin ja melojien matka Espooseen jatkui. Tässä kuvakooste ohituksesta.

Muistaakseni viime päivityksessä jupisin jotain, että siirryn takaisin kunnon ohuisiin sukkalankoihin. Mysteerisukat saivat hyvän vastaanoton missä ikinä olenkaan niitä näyttänyt, niin päätin tehdä sellaiset vielä mökkisukiksi yhdelle kesän päivänsankarille tällä kertaa Maijalangasta.

Tällä kertaa kuvioneule sujuu oikein siististi. Kuvion lankana on Regian hand-dye effektilanka, jota on vielä hiukan jäljellä. Taidan jättää kirjailut väliin kokonaan.

Nyt viikonloppuna on Karjalaisten "kyläpäivät" ja siellä julkistettiin Kuolemajärven kansallispuku. Mielenkiinnosta kävin katsomassa miten se eroaa niistä puvuista, joita isoäitini teki. Omat muistikuvat on parinkymmenen vuoden takaa, mutta essu näyttää huomattavasti yksinkertaisemmalle. On siinä muitakin yksityiskohtia, mutta en ole tähän hätään löytänyt hänen oman pukunsa kuvia enkä ole voinut vertailla tarkemmin. Tuon uuden puvun valmistuskurssi alkanee syksyllä Työväenopistossa.

Tuolla puvulla näin varttikarjalaisena ei ole minulle mitään tarvetta, mutta nämä hansikkaat on sitä vastoin ihan hillittömän ihanat. Voiko olla hauskempaa kuin tupsut sormienpäissä?

Nämä mallihansikkaat on tehty 2-säikeisestä vironvillasta. Itse tekisin juhlakäsineet jostain ihanasta ohuesta merinovillasta. Tietysti nyt joku nostaa metelin, ettei sellaiset ole "oikeat". Mutta nykyään saa ihania ja upeita lankoja, jotka ei pistele ja taatusti esiäidit olisivat käyttäneet sellaisia, jos olisi ollut saatavilla.

Korukahvilassa tehtiin eilen korvakoruja. Paperikorvisten tekeminen oli yllättävän hidasta ja tunsi olonsa tumpelosormeksi. Kyllä ne sitten vihdoinkin valmistuivat kaikkien mahdollisten vastoinkäymisten jälkeen. Voisi ne olla hiukan pidemmät. Lankakeräkorvikset tein kotona.

Vihdoinkin valmiit

Mysteerisukat on vihdoinkin valmistuneet. Mallin nimi on Ykskyntöset. Kaikenlaisia uusia juttuja tuli kokeiltua kuten kirjoneuletta ja uusi kärki. Virkkaaminen neuleeseen on tuttua. Sukan kärki tehtiin tiimalasina niin, että yläosa jäi kuvion jälkeen odottamaan ja alapuolelta koukattiin ylöspäin. Tein sen silmukoinnin ensin valkoisella, mutta päätin sittenkin laittaa sen vihreällä kuvien ottamisen jälkeen. Sukat on yhtä suuria, vaikka kuvassa näyttääkin sille, että toisessa olisi suurempi kirjoneuleosuus.

Kuvioiden lisävärit on toisessa sukassa tehty kokonaan virkkaamalla ja toisessa sukassa osittain silmukoita jäljentämällä ja virkkaamalla. Kokonaan virkkaaminen on mielestäni kauniimpi.

Nyt mä siirryn takaisin normaaleihin ohuisiin sukkalankoihin ja jätän nämä paksut toisille. Paitsi, että ensin täytyy tehdä tuo ja tuo ja tuo valmiiksi.

Pompularättien uusia käyttötarkoituksia

Olen ihan tohkeissani, kun pompularäteille löytyy aina uusia käyttötarkoituksia. Tapettien kostutuksessa ne on ihan huippuja. Suihkepullosta saa kätensä kramppiin ja sienen seinään hujauttamalla on naama märkänä, mutta pompularäteillä tapetit kostuu juuri oikein. Ilman mitään ylimääräisiä aineita.

Mysteerisukat on hiukan edistyneet. Sain toisenkin sukan kirjailtua tai oikeastaan otin ja virkkasin kuviot sinne. On muuten ihan kivan näköinen. Yritän saada ne tämän kesän aikana valmiiksi. Jalkapöydän osuus on jo lähestymässä varpaita.

Nyt olen innostunut tekemään koruja. Yritän jossain vaiheessa harjoitella lisää helmien solmimista. Purin jo muutaman vanhan korun ja harjoittelen niillä. Tässä kuvia uusista koruista.

Sormukset tein lauantaina Koru-Nekun tapaamisessa Cafe Aulassa. Tällä kertaa kävi uteliaita katsomassa, mutta ei kukaan kysynyt mitään. Me varmaan sovitaan askartelijoina paikan henkeen erinomaisesti.

Remppa on edistynyt ja piha alkaa olla hyvällä mallilla. Portaat on oikaistu, pihaa korotettu ja asfaltti on paikallaan. Fiksusti kulkureittejä on levennetty niin, että muuttoautot tai hälytysajoneuvot pääsevät paremmin jokaisen rapun eteen. Multaakin on tullut pienentyneiden nurmikoihin päälle. Pyöräkellariin ei edelleenkään ole tapahtunut mitään muuta kuin, että sinne on tullut jo pyöriä.

Huomasin tänään, että hevoskastanjat kukkii.

Kaikki edistyy

Suomalainen mysteerisukka on hissukseen edistynyt. Kuvassa on tehtynä toinen vihje. Torstaina tuli jo kolmaskin vihje, mutta en ole vielä ehtinyt sinne asti.

Siirryin jälleen 3 mm puikkoihin, kun käsiala vaihtui kirjoneuleen jälkeen ihan täysin. Ensin tein tuon salmiakkikuvion 3,5 mm puikoilla ja sen jälkeen hetken katsottuani, vedin puikot pois ja tein uudestaan. Näissä sukissa on minun makuuni nyt liikaa kaikkea, mutta olen kokeillut ensimmäisen kerran oikeaa kirjoneuletta.

Vihjeitä odotellessa aloitin tekemään Cookie A:n Sock Innovation kirjasta Kai-Mei sukkia. Ostin talvella alennusmyynnistä Tofutsies nimistä lankaa, jonka koostumus on 50 % superwash villaa, 25 % soijaa, 22,5 % puuvillaa ja 2,5 % kitiiniä. Mua on kokoajan mietityttänyt tuon sukkalangan kestävyys, mutta nyt se tulee kokeiltua. Loppukerä menee mysteerikasaan.

Tein nämäkin taikalenkkinä 2,5 mm pitsi-Addeilla ja toimi oikein hyvin. Langan kierre vaihteli välillä ja siksi sukkien pinta näyttää joissain kohdissa vaihtelevan.

Luultavasti joissakin kohdissa unohdin taas katsoa ohjetta, kun tylsän varren jälkeen pääsin vihdoinkin kuvioon ja se sai sukat edistymään vahdilla. Kärjet tein taas omaan hyväksi havaittuun tapaan.


Pihan remontti on hiukan edistynyt. Laatoitettuja kohtia on ilmestynyt ja sorakuormia on tuotu useita, mutta ei tuo pinta vielä kovin paljon ole noussut. Ilmeisesti asfaltti on tulossa ensi viikon aikana. Pyöräkellariin ei ole vieläkään ilmestynyt telineitä. Mielenkiintoinen yhtälö on tämä, että pihalla ei saisi olla pyöriä eikä pyöräkellarissa. Ei pieni ihminen voi aina kaikkea ymmärtää. Mun pyörä on kellarikomerossa.

Suomalainen mysteerisukka

Hiphei! Vihdoinkin eilen ilmestyi mysteerisukan ensimmäinen vihje. Ensimmäinen aloitettu versio tietysti purettiin ja otettiin isommat puikot käyttöön. Nyt näyttää hyvälle. Kirjoneule ei olekaan niin vaikeaa kuin olin kuvitellut. Lankana on muinaista Helsingin Villakehräämön Nallelankaa. Vaaleanpunaiset kirjailut on Knopp-lankaa. Teen sukkaa taikalenkkinä (magic loop) ja 3,5 mm 100 cm kaapelilla.

Korujakin olen innostunut väkertämään. Nyt olen saanut itseni solmuun monikerroksisen siimakorun kanssa. Täytyy vielä miettiä paremmin sen pituutta. Onneksi siimoja voi nyt laittaa teipillä kiinni toisiinsa ja kokeilla kaulalle.

Tämän korun väkersin koruvaijeriin. Sitä oli ihan hauska tehdä. Stoppareiden käyttö onnistui hyvin, harjoittelin  niitä ensin pieneen vaijerinpätkään useamman. Kuva ei kyllä ole paras mahdollinen, mutta näkee siitä jotain.

Tänään kävin hakemassa fillarin kotiin. Ilmeisesti uudistuneeseen pyöräkellariin ei vielä saisi vielä pyöriä, mutta siellä se nyt on. Kukaan ei pääsiäisenä tule sinne mitään tekemään. Maanantaina siirrän sen kellarikomeroon turvaan, sinne mahtuu vielä.

Jäät lähti ja kevät tuli

Päätin tänään reippaasti lähteä katsomaan viimeisiä jäitä ennen kuin ne lähtevät kokonaan. Aloitin retken Halistenkoskelta. Sieltä jäät olivat lähteneet kauan sitten, mutta vettä riittää. Valtava kohina kuului kauas.

Myllysillan kohdalla kaivinkoneet irrottelivat viimeisiä jäitä pois, mutta Martinsillan kohdalta löytyi hiukan jäätä, jonka tiput olivat valloittaneet.

Pieniä jäälauttoja lipui vauhdilla ohi. Eilen vielä näytti nettikameran mukaan olevan Förin lähistöllä jäätä, mutta eipä ollut enää.

Neulekerhu Nekku kokoontui Cafe Aulassa ja vihdoinkin olin saanut aikaiseksi nimilapun, josta olen ihan ylpeä. Nimi on tehty virkkaamalla. Kiinnitys on vielä hiukan eksoottinen, mutta sitä ehtii vielä miettiä.

Tänään tehtiinkin koruja. Tai siis toiset teki ja katselin uteliaana. Koruja pystyy siis tekemään kahvilassakin. Täytyykin kaivaa helmet ja metallilangat esille ja ruveta kokeilemaan. Tässä pieni kooste, mitä siellä tehtiin. Tuo pieni vasara ja alasin on tosi söpöjä. Meitä ei onneksi heitetty kahvilasta pois, vaikka vähän paukkui. Kukaan ei tainnut edes pahemmin kääntää päätään. Mihin on terve uteliaisuus hävinnyt?

Neuloin lenkkialpakkapaitaa, mutta siitä sitten seuraavalla kerralla.  Olen ilmoittautunut neulomaan mysteerisukkaa. Siihen tulee ensimmäinen vihje pääsiäisenä ja siitä eteenpäin kolme tai neljä vihjettä. Varressa on kuvioneuletta. Mitään muuta en sitten tiedäkään, kun se on vielä mysteeri. Jännittää, mutta neljä väriä on nyt valittu ja puikot odottaa vihjeitä.

Pompularätei

Vihdoinkin löysin pompulalangan laatikosta ja päätin tehdä siitä siivousrättejä, kun niitä on niin paljon kehuttu. Kyseisestä langasta on tehty pari huivia ja aina se on tuntunut hankalalle ja purettu. Viime kesänä taisin tehdä muutaman siivousrätin ja ne toimivat loistavasti.

Iloisen värisiä ovat ja päätin vielä pestä nämä ennen käyttöä. Ainakin keraamisesta liedestä lähti rasvat kerta pyyhkäisyllä pois. Olen ihan vaikuttunut.

Tässä vielä kuva neuletakista nappeineen.

Omppupuunapit on ihan kivan näköisiä. Alan jo itsekin tottumaan niihin, vaikka ovatkin isoja.

Olin viikonloppuna prinsessan ja pikkusupermiehen luona. Prinsessalle näytin hiukan virkkaamisen saloja ja luultavasti ketjusilmukka onnistuu. Mukana ollut virkkauskirja sai suuren suosion ja sitä hän jaksoi selata ja ehdotteli sen jättämistä hänelle. Otin kirjan vielä mukaan, kun täytyy tutustua itsekin virkkaamisen saloihin. Seuraavalla kerralla me jatketaan ketjusilmukoista ja sitten joskus niitä muita mystisiä silmukoita, jotka kurkistan kirjasta. 

Messuiluja

Kädentaitomessut Turussa yllätti monipuolisuudellaan. Vaikka käsityöharrastuksille oli varattu vain yksi halli, niin sieltä löytyi paljon eri harrastuksiin. Oli lankoja, matonkutomisen tarvikkeita, helmiä jne

Pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, ettei virkkaaminen suju huonojen työvälineiden takia. Enkä mä kyllä ymmärrä niistä ohjeista mitään. Hankin messuilta tällaiset ergonomisemmat virkkuukoukut ja kokeilun perusteella tuntuivat hyvälle eikä sormet puutuneet. Sitten kun vielä osais tehdä jotain...

Sitten mä löysin tällaista alpakkalankaa, joka muistuttaa Tekstiiliteollisuuden Cacao-lankaa. Ajattelin tehdä tästä hihattoman puseron, jonka voi kiskaista paidan päälle.

Messuilla tuli puhetta mikä on Niddy Noddy suomeksi. Tarkastin sen Toikan kuvastosta ja kyseessä on viipsinpuut. Kummallista, kun tuokin oli ihan selvä englanniksi, mutta suomenkielinen nimi ei vaan tullut mieleen.


Olen neulonut vauhdikkaasti FLS Primaverasta 5 mm pyöröillä. Aloitin 10.3 ja tänään valmistui. Se malli on loistava, kun siinä ei ole yhtään ommeltavaa saumaa. Laitoin siihen omppupuunapit, mutta ne mahdollisesti vaihtuvat. Tässä kuva vielä ilman nappeja.

Tosi iso remppa on valmistumassa. Saunaosasto ja pesutupa on otettu käyttöön. Mä odotan vielä kellarikomerojen valmistumista...

Varvakkeet valmistuivat

Sain vihdoinkin varvakkeet valmiiksi. Toisen sukan viimeiset 10 senttiä kesti tosi pitkään. Miksiköhän sukat, joissa on isovarpas ja muut varpaat tehty erikseen, näyttää ihan sorkille? Ei ne yhtään hassummat ole näin varvastossut jalassa.

Malli on Bones Neulekirjasta, mallia on ihan vaan hiukan muokattu


Lanka on Austermanin Step Classic

Puikot 3mm, tehty taas taikalenkkinä 80cm pyöröillä.










Ihan kuin köhinä olisi jo hissukseen häipymässä (kop kop kop). On tämä jo ihan riittävän kauan kestänytkin.

Yritän tehdä nyt itselleni neulepuseroa ja legendaarista February lady sweateriä. Niistä kuvia sitten valmistumisen jälkeen.

Kävin viime sunnuntaina Neulekerho Nekun tapaamisessa Cafe Aulassa ja olipa hauskaa tavata lisää neulojia livenä.

Räkägeneraattori jaksaa jauhaa ...

Mulla on ollut helmikuun alusta asti käsittämätön kestoflunssa. Se meni jo kerran keuhkoputkentulehdukseksi ja sain siihen lääkkeet, mutta edelleen tauti jäytää. Tällä hetkellä on selkä ihan jumissa ja sopivan tuolin löytäminen on tuskallista. Yskiminen ei myöskään auta siihen särkyyn.

Talon iso remppa on tosiaankin loppusuoralla. Näin jo vilaukselta uudistuneen saunaosaston ja sehän on kuin kylpylästä. Ei siellä tietysti poreallasta ole, mutta väritys ja valaistus on hienoja. Melkein jo harkitsen saunavuoron ottamista. Toivottavasti suunniteltu lenkkisauna toteutuu ja voin halutessani käydä silloin.

Neulomisessa on tällä hetkellä käynnissä starliitti. Uusia hommia aloittelen liukuhihnalta, mutta ne valmistuu hitaasti. Neuletakit ja -paidat itselle vie enemmän aikaa kuin sukkat ja siksi nyt taitaa olla vähän hidastunut tahti.

Olen hurjan tyytyväinen itseeni, kun sain vihdoinkin siivottua vaatehuoneen. Se tuntuu jo ihan tilavalle, ollakseen pieni vaatehuone. Kaikki kankaat on muovilaatikoissa ja tavarat on paikoillaan. Kyllä sieltä tavaraa lähtikin pois ja aikaa raivaamisessa meni kolme päivää. Poltettavien roskiin lähti kaksi jätesäkillistä ja kolme suurta muovipussillista tavaraa. Paperinkeräykseen kolme kuormaa ja kartonkiin yksi kuorma, jonka juuri ja juuri sain kannettua. Pelastusarmeijalle vein viisi isoa kassillista vaatteita. Nyt on kerrassaan tyytyväinen olo.

Ihanaa, kun kevät on tullut ja kaduilla on jo sulaneita kohtia. Olen voinut ottaa pikkukengät käyttöön eikä enää tarvita pitkiä varsia. Sepeleiden (vrt. hiekoitus) siivous alkaa varmaankin piakkoin.

Muuten tässä on ollut netti yllättäen taas nurin välillä kolme päivää. Jääkaapin lämpöanturi on hajonnut, se tullaan korjaamaan huomenna aamulla. Räkägeneraattori vaan jaksaa toimia...

Uusia sukkia valmistunut

Sukkatihulaisen kokeman järkytyksen vuoksi oli ihan pakko tehdä uudet polkuja-sukat kestävämmästä langasta. Ostin viime kesänä Vihreästä Vyyhdistä OnLine Supersocke 100 cotton-strech color lankaa ja sen luulisi olevan kestävää. Riittoisaa se ainakin on, kun olen neulonut samasta kerästä pikku supermiehelle sukat ja nyt itselleni.

Yllättävän hyvin osui raidat kohdalleen, kun en edes yrittänyt osua. Kantapäätkin sujuivat nyt ihan "kärssimistä".

Näitä ennen aloitin Ilun ja Jennin Neulekirjasta Casanova-sukat. Niissä on hauskat palmikot ja ajattelin tämän Nauravan Lampaan Bambugi langan sopivan malliin. Siinä langassa on villaa 70 % ja bambua 30 %. Sukkatihulaisena päätin antaa sukat äidille, kun arvattavasti mulla nämäkin hajoisivat alle puolen vuoden.

Sukat neuloin 2,5 mm puikoilla "taikalenkkinä"

Pysyin aika hyvin ohjeessa, mutta kantapään tein pyöreänä, kun pidän siitä enemmän.





Opussumihaskoilla on pärjännyt erinomaisesti näissä - 25 ° pakkasissa. Siis ilman lapasia tai rukkasia hanskojen päällä. 

Sukkatihulainen iski taas

Järkytyin oikein tosissaan tänään, kun yhtäkkiä jalat tuntuivat kummallisille. Kurkistin jalkapohjiin ja mitä minun lautasen kokoisiksi laajentuneet silmät näkivätkään?

Tämän!

 


Sukkien täystihulainen on jälleen iskenyt! Nämä lokakuussa valmistuneet ja hurjasti käytetyt sukat on reikääntyneet! Niisk! Jos osaisin parsia, niin parsisin, vaan kun en osaa ja kaappi on täys uusia sukkia ja sukkalankaa riittää.

Alan epäilemään, ettei se Ullassa ollut sukkaohje, jossa tehdään erikseen pohja ja päällinen, ole yhtään hullumpi idea. 

Opussumihanskat on osoittautuneet erittäin lämpimiksi. Sanoisin jopa, että alpakka on saanut vahvan haastajan. 

Rempasta sen verran, että kellarikerrokseen menevä portaikko on saanut vaaleahkon värin ja oven viereen on saatu jopa patteri paikalleen.

Opussumilangasta valmista

Vihdoinkin pääsin neulomaan itselleni opussumihansikkaita. Langan tutkiminen yllätti, kun se olikin paksumpaa kuin olin ajatellut. Kaikki vaihtoehtoiset mallit olivat paljon ohuemmalle langalle tarkoitettuja. Ei siinä sitten muuta auttanut, kuin neuloa "omasta päästä".

Puikkoina oli 3 mm pyöröt ja sormissa 2,5 mm sormikaspuikot. Väri on kuvissa ihan väärä, mutta kuvio näkyy hienosti. Hansikkaat on napakat ja pysyvät hyvin käsissä. Lankaa meni 50 g eli sitä jäi vielä rannekkeiden verran jäljelle.

Äidille valmistui samanlainen Lina pipo kuin pikkuprinsessalle ja samasta langasta. Tällä kertaa se lanka yllätti, kun siellä oli solmu. Olin ihan järkyttynyt.

Remppa on taas edistynyt, kun alakertaan menevän portaikon seiniä on kunnostettu ja ilmeisesti maanantaina saa maalia päälleen. Tiistaina on pidempi sähkökatkos. Toivottavasti ei niin pitkä, että pakkanen sulaa.

Kävin neulojien tapaamisessa Kertussa. Siellä oli lankavaihto ja olisikin pitänyt penkoa omat langat ajoissa läpi. Nyt en ottanut mukaan kuin tekeillä olevan neuleen. Ilmeisesti mun lankamääräni on nyt täys, kun ei tullut mitään tarvetta hankkia lisää. Onkohan mulla joku pöpö?

Pipoja, hanskoja, lankoja

Nyt on sitten menossa käsinekausi. Unohdin kertoa, että tein lahjaksi Ringwood-hansikkaat, mutta niiden rannekkeen tein helmineuleella ilman nappeja ja läpärettä, joka tarttuu aina hihaan kiinni.

Nyt alkoi synttärikausi ja prinsessan äiti sai lahjaksi nämä

Ne on neulottu TeeTeen alpakasta ja yksi kerä riitti juuri ja juuri näihin. Molemmissa on neljä pientä helmeä. Niihin piti tehdä kuvioita, mutta musta kiiltävä lanka on tosi hankala kuvioida ja päätin sitten laittaa helmet aistikkaasti. Niistä tietää kumpi puoli on ylös.

Ranneke on neulottu 3mm puikoilla ja muuten 2,5mm.

Niiden kanssa pitäisi tarkentua ulkona.

Tein prinsessalle Lina pipon, kun hänestä tuli isosisko ja sen vuoksi pipoa nyt kutsutaan isosiskopipoksi, mullakin on sellainen. Lupasin joskus tehdä hiukan isomman pipon ja muutaman muistutuksen jälkeen se on vihdoinkin valmis. Lapsille pipon tekeminen on vaikeaa, kun koon arvioiminen on ihan mahdotonta. Tein tämän aikuisten kokoisena ja onneksi se on hyvä.

Lankana jälleen Wendyn Merino bliss. Se on kivan tuntuinen neulottava eikä hintakaan ole mitenkään paha.

Puikkoina 4mm pyöröt. Malli on kiva. Olen sen joskus löytänyt täältä. Kiitokset suunnittelijalle, tykkään mallista.

Mä olen tuhertanut huovutettuja töppösiä itselleni joulun aikoihin, mutta sitten pesukoneeseen tuuppamisessa meni aikaa, kun yritin hakea netistä tietoa, että missä asteessa ja mikä ohjelma jne... Lopulta ne on käyneet kahteen kertaan pesussa ja nyt ovat sopivat. Arvatkaa kuka haluaa tällaiset pinkit?

Lankana on Fritidsgarn ja 40 asteen pesussa kahteen kertaan käyneet. Pohjaan pitäisi vielä laittaa sitä tahma-ainetta ettei liukastu.

Ohjeena oli peräisin Tekstiiliteollisuudelta. Mä en ole ihan varma teinkö ohjeen mukaan, kun paistoin pullia ja katsoin telkkaria samalla. Mutta siis silmukkamäärän taisin katsoa ohjeesta.

Kiertelin kirjakaupassa yksi aamupäivä ja mietiskelin, että tilaisinko Cookie A:n uusimman sukkakirjan, mutta sitten näinkin tämän Ilun ja Jennin kirjan ja siinähän onkin kivoja ohjeita. Jotain sieltä välistä jo hiukan pilkahtaakin.

Kirjassa on kivasti lapsille ja aikuisille sopivia malleja eikä näiden kanssa tarvitse miettiä käännösvirheiden mahdollisuuksia.

Kirjassa parasta on se, että reilusti tehdään lankasnobbailijoiden langoista. Olen huomannut itsessäni sitä vikaa jo pidemmän aikaa.

Yksi sukkalanka löysi täältä ohjeen itselleen ja mietin pitäisikö tehdä itselleni villahousut, kun talvet on kylmentyneet viime vuosina ihan liikaa.

Kaffepaussi

Joulu tulla tupsahti yllättäen tänäkin vuonna. Onneksi lahjat olivat valmiina ja näköjään osa unohtui kuvata. Nyt voi jo kuitenkin jo kertoa mitä kaikkea tein.

Äiti sai hansikkaat ja kaulurin Regian hand-dye effect lilan värisestä langasta ja ne on neulottu 3mm pyöröillä ja sormet 2,5mm sormikaspuikoilla. Kaulurin napit ovat jälleen perintönappikokoelmasta.

Isä vältti neulotut lahjat tänä vuonna ja sai uudelle kännykälleen kotelon.

Prinsessa uudessa keijupuvussaan sai hansikkaat Step classicista ja ne on neulottu 2,5mm puikoilla ja lapaset on Gjestalin Knopp langasta ja neulottu ehkä 3mm pyöröpuikoilla ja niissä on 25 lasihelmeä kummassakin ja tarvittiin 0,6mm virkkuukoukkua.

Prinsessan äiti sai kaulurin Primaverasta ja isä pipon OnLinen Linie8. Pikkusupermies sai parit villasukat. 

Kävin tänään alennusmyynneissä. Yritin löytää uusia jumppapöksyjä, mutta turhaa. Miten ne vaikutti ihan kummallisille, oudon mittaisia lahkeita enkä mä tarvii jumpassa taskuja.

Onneksi sentään löysin jotain kivaa, kun kävin Piikkopirtassa. Sielläkin oli ale. Menin siis katsomaan olisiko siellä niitä huivineuloja, mutta ei ollut. Raaskin ostaa mokkasukkalankaa ja vihdoinkin tuota kummallista rapulankaa tai kitiini. Katian langassa on merinovillaa, alpakkaa ja polya. Step classic on peruslankaa ja sitä tarvitaan aina.

Aijuu, unohdin kertoa mitä sain itse joululahjaksi. Olin ollut kiltti ja neulomiseen liittyviä lahjoja on neulovat puput -muki ja neulojan päiväkirja. Siinä oli kivoja vinkkejä ja toivottavasti muistasin laittaa johonkin kunnolla ylös vyötteiden tiedot ja mitä muutoksia olen tehnyt. Ravelryyn en niitä yleensä muista kirjata.

Aijuu, mistä tuo kaffepaussi tulee? No, olen vähän miettinyt, että pitäisin kaffepaussia ens vuoden.  Helppo lupaus, kun kotona ei ole ollenkaan kahvia ja keitin on laatikossa.

Kylläpä aika hurahtaa nopeasti

Kulkeekohan aika loppuvuodesta nopeammin kuin alkuvuodesta?

Kävin Helsingissä alkukuusta ja ehdin juuri ja juuri Vihreään Vyyhtiin ennen sulkemisaikaa. Vihdoinkin sain hansikkaita varten tätä opussumilankaa, jota olen jo pitkään harkinnut. Muutama kiva malli on jo mielessä, mutta katsotaan milloin ehdin ne tehdä.

Jostain kuulin, että nyt on tulossa kamalan kylmä talvi ja tutkin heti kaikki piponi, kaulahuivini ja käsineet ja päädyin siihen, että aina mahtuu yhdet sormikkaat sekaan. Joo, mä laitan niitä varmaan taas jakoon, kun eivät mahdu hattuhyllylle. Mutta nämä vaan on niin ihanat.


Lankana Wendy Merino bliss ja puikkoina 4mm pyöröt ja 4mm sormikaspuikot ja malli Knittyn syksyn 2010 numerosta Ringwood. Napit löytyivät perintönappikokoelmasta.










Nyt mulla onkin ollut jo neljättä päivää kamala flunssa. Onneksi se on jo menossa ohi. Mutta miksi just silloin joku p...n palovaroitin saa hepulin? Mä en muutenkaan tule noiden varoittimien kanssa toimeen. Ne huutaa aina älyttömissä tilanteissa niin kuin tulet suihkusta tai teet ruokaa. Enhän mä edes polta kynttilöitä sisällä, paitsi led-kynttilöitä.
Edellisen varoittimen tuhosi ilmatorjunta-aseet (= vasara), kun se p.. ei hiljentynyt nappulasta eikä kuori suostunut avautumaan. No, sen "iskun" jälkeen patteri oli helppo ottaa pois. Tässä onnettomassa kapistuksessa taas kuori oli auki, mutta ei se suostunut hiljenemään eikä patterit irtoamaan. Se ääni on niiin raivostuttava, että tällekin kävi lopulta köpelösti.

Juu, kaikki osat irtos ja tyhmä rakkine on vihdoinkin hiljaa. Otan siis jälleen uuden varoittimen käyttöön. Se on jo tuossa hyllyn päällä odottamassa....

Ne valmistuivat

 Ne hankalat kantapää-sukat on nyt valmiit. Mallina Ullan Polkuja ja lankana Nauravan Lampaan sukkalanka, jonka ostin kesällä keskiajan markkinoilta. Se lanka odotti jotain kivaa mallia ja tähän se sopii. Tein sukat kolmosen pyöröillä. Tässä kuvia niistä.

Joululahjat edistyy pikkuhiljaa edelleen ja uusia ideoita tulee kokoajan. Joulu vaan lähestyy liian kovaa vauhtia. Sukka- ja hansikaslangat mahtuu edelleen siihen pieneen muovilaatikkoon. Sieltä on siis kulunut pois ja jotain taisi tulla tilalle. Ne vaan halus tulla?

Naapuritalon puu oli tässä jokin aika sitten upea. Nyt sitä ei edes näy tuolta pimeyden keskeltä. Muutaman myrskyn seurauksena ei siinä ole kuin muutama lehtikään enää.

Talviunilla

Nyt hän on sitten talviunilla. Maanantai aamuna oli jännittävä retki laituripaikasta aallonmurtajan toiselle puolelle ja toiseen laituriin nosturille. Se oli huisin jännittävää siksi, että masto oli kaadettuna ja painolasti tyhjennetty ja tuuli kauheasti. Istuin keulassa ja pidin piukasti kiinni ja uskalsin pitää silmät auki.

Näkkejä ei kauheasti ollut pohjassa. Peräsimessä jonkin verran ja ne sai tuulilasinskrapalla hienosti heti pois. Näkit on kyllä mielenkiintoisia otuksia. Painepesurilla pohja puhdistui nopeasti. Sen jälkeen hän pääsi ajellulle ja talviunille.

Neuleista ei vieläkään voi paljon puhua. Joululahjat edistyy, välillä täytyy vähän pohtia joulupukin pajan kanssa mikä sopisi kenellekin. Yritän tehdä itselleni Ullasta Polkuja sukkia ja kantapää tuottaa tuskaa. Tiimalasikantapää ei koskaan ole ollut suosikkejani. Olen purkanut sen jo neljä kertaa, mutta ehkä se joskus valmistuu. Lankana on Nauravan Lampaan sukkalanka joka sopii ohjeeseen hienosti.

Ostin hulluilta päiviltä kivat "jouluvalot" eteiseen. Niissä voi vaihtaa erimuotoisia kuviota ja nyt on vuorossa kirkkaat tähdet.

Vene paketissa

Pakko se on uskoa. Syksy on tullut ja kelit kylmenee. Venettä on vähitellen tyhjennetty, juuri kun tavarat ehtivät löytää omat paikkansa. Onkohan kesät jotenkin lyhentyneet, kun kevään jälkeen tulee melkein heti syksy? Lauantaina pestiin veneen kansi ja se kerrassaan hohti valkoisenaan. Tänään laskettiin masto ja paketoitiin se siistiksi. Vene on melkein valmis nostoon ja talviunille.

Ostin hiljattain suomeksi ilmestyneen Nancy Bushin Pitsihuivit neuloen. Siinä on paljon kauniita huivimalleja. Jopa pikkuprinsessa tutki kirjaa pitkään ja mietti miten kuviot tehdään ja mitä ne esittävät. Kirjassa oli jonkin verran virheitä, mutta kävin hakemassa korjaukset alkuperäisen kustantajan nettisivuilta ja korjasin kaikki.

Joululahjat edistyvät pikkuhiljaa. Niitä en vielä näytä, vaan tonttu tuo sitten jouluna.

Kuntoilutkin on sujuneet hyvin ja olen jo löytänyt omia suosikkilajeja ja inhokkeja. Päivien lyheneminen kyllä tuottaa tuskaa. Olen nyt todennut, että aamuisin kannattaa laittaa kaikki lamput päälle, että herää kunnolla. Nyt viikonlopun aikana olen saanut valoa ja raitista ilmaa kunnolla. Toivottavasti tämäkin piristäisi, onneksi muutaman päivän loma lähestyy...

Neulomisesta sen verran vielä, että OnLine Supersocke 100 cotton-stretch-color on tosi kivan tuntuista lankaa neuloa.

Kuntoilua

Aloitin syksyn kunniaksi kuntoilun. Kesällä alkoi tuntumaan sille, että nyt olisi aika tehdä kunnon eteen jotain. Huomasin yhdellä paikallisella liikuntasalilla hyvän tarjouksen kuntosalin ja jumppien kortista ja nyt se käytössä vuoden loppuun saakka. Hiukan tässä on tuo flunssa yrittänyt alkua sotkea, mutta olen päässyt kuitenkin hyvin kokeilemaan eri juttuja.

Neulominenkin edistyy. Yksi lahja on jo valmis ja pikkuprinsessan lahja on hiukan vielä kesken. Joululahjojen miettiminen on aina yhtä vaikeaa, kun yrittää miettiä mitä toiset voisivat tarvita. Vink vink.

Viimeksi kerroinkin tästä Summit huivista. Siitä on tulossa kivan näköinen. Lankana on hyvin marinoitunut Vuorelman Satakieli. Se lanka on ehkä ostettu Vuorelman pihatorilta. Sitäkään ei ole ollut Lahdessa enää pitkään aikaan.

Huivi alkoi painamaan jo niin paljon, että kuvan ottamisen jälkeen siirryin pyöröpuikoille. Tämä on juuri sopivaa tekemistä illan pimetessä, kun ei enää jaksa keskittyä tarkempiin tekeleisiin. Tässä täytyy osata laskea yhteentoista ja kuuteen. Ohjetta en ole tarvinnut enää pitkään aikaan. Montakohan paketillista tarvitsen nuppineuloja tämän pingottamiseen...kääk.