Näinä syksyn kylminä, pimeinä ja märkinä päivinä sitä voi hetkeksi siirtää itsensä ajatuksissaan vaikka tänne. Heti tulee lämpimämpi olo ja parempi mieli. Tuosta kuvasta näkyy Azorien eteläistä saarta.
Ja tästä kuvasta kuinka korkea se laiva on.
Matkaneuleena ollut Anna-myssykin valmistui vihdoin, kun sain aikaiseksi purkaa väliaikaisen aloituksen ja muutaman rivin jälkeen silmukoin reunan. Ihan kivalle ja lämpimälle myssylle vaikuttaa.
Vieläkin naurattaa se, kun yhtäkkiä laivalla pyydettiin siirtymään sinne toiseen neuleryhmään ja kertomaan miten tällaista onteloneuletta tehdään ja miksi ihmeessä mä haluan tehdä noin lämpimän pipon. Kotona verryttelin neulomistaitoa ensin hansikkailla. Lankana on Lidlin puuvilla-villalanka, joka tuntui ihan miellyttävältä. Ohjetta ei ole.
Välimäen Veeran Lankaleikki kirjassa on lippapipon ohje. Jostain kumman syystä tuli valtavan suuri tarve tehdä sellainen pienelle miehelle syntymäpäivälahjaksi. Pintaneule muistuttaa kinnasneulatekniikan jälkeä. Ohjeessa oli hiukan haastetta, mutta sain muokattua siitä sopivan. Syntymäpäiväsankari päätti itse koristukset.
Koska tuo lippapipo oli niin hauska, niin sellainen oli ihan pakko itsekin saada.
Mukavaa syksyn jatkoa!