Oli synkkä ja sateinen marraskuinen aamu 2016. Vihdoinkin kauan odotettu kesäloma alkaa ja Atlantin ylitys toiseen suuntaan. Pikkukaverit odottivat aamulla valmiina oven edessä enkä voinut unohtaa kumpaakaan kotiin.
Matka alkoi matkaseuralaisten noutamisella ja sitten olikin edessä bussimatka Seutulaan. Osasin kirjata meidät ja ruumaan menevät tavarat. Saatiin jopa ruumaan menevät matkalaukut katoamaan hihnaa pitkin tuntemattomaan paikkaan. Turvatarkastus sujui leppoisissa merkeissä ja sen jälkeen odoteltiin matkan alkua.
Malagan kone oli aivan tupaten täynnä. ja ennen lentoa päästiin jäänestosuihkutukseen. Sitä härveliä oli ihan mielenkiintoista seurata. Viihdytin lentomatkan kuvaamalla maisemia. Espanja on pelkkää vuoristoa. Sain kuvattua jonkun lentokoneenkin hiukan ennen Malagaa.
Vihdoinkin illalla oltiin perillä ja matkalaukuista söpö vihreä ilmestyi tuttuun tapaan meidän sakin laukuista ensimmäisenä. Hotelli löytyi helposti ja se oli ihan kiva.
Seuraavana aamuna lähdettiin käymään kauppahallissa ja siellähän oli vaikka mitä. Siellä oli punajuuriakin, jostain syystä se oli minulle yllätys. Kuvassa on juustoja ja meloneja ja local fish.
Kauppahallikierroksen jälkeen päätettiin hypätä Fuengirolaan menevään junaan. Lippuautomaatti olisi ollut helppo, jos osaisi espanjaa. Paluumatkalla näppäilin automaattia ulkomuistista ja saatiin paluuliput. Fuengirolassa oli joidenkin mielestä lämmintä, mutta onneksi olin laittanut pitkähihaisen takin alle. Olin saanut tehtäväksi ottaa palmusta kuvan ja mietin mistä saisin palmun, joka olisi kuin kukka kämmenellä. Sieltähän se sitten tuli rannalla vastaan. Tehtävä suoritettu.
Lauantaina aamiaisen, tavaroiden pakkaamisen ja nopean kauppakierroksen jälkeen suunnistettiin vihdoinkin satamaan. Rhapsody of the Seas alukselle. Reittinä oli Atlantin ylitys Malagasta Kanarian saarten kautta Bahamalle ja reissu päättyi Miamiin. Laivaan kirjautuminen sujui oikein hyvin ja sen jälkeen laivaan. Olin etukäteen selvittänyt laivayhtiöstä, että ruoka-aineallergiani ei tuota ongelmia. Laiva oli ollut hetken kuivatelakalla ennen risteilyä ja siinä on se oma jännitysmomentti, kuten toimiiko kaikki.
Ensimmäisen illan päivällinen oli aika surullinen juttu. Sain tuntia muita myöhemmin kaksi kuivaa mautonta broilerinrintafilettä. Lautasella ei ollut yhtään mitään muuta.
Ensimmäisenä meripäivänä matkalla Lanzarotelle oli kuulemman pientä keinuntaa ollut. Aamiaisella keksin pääruokasalista, että siellä on noutopaikka, josta saa ruokaa nopeammin kuin tilaamalla. Juomat piti sitten tilata ja aina piti sanoa, että mehua ja vettä ilman jäitä ja teetä kuumalla vedellä. Jos tilasi teetä niin sai joko kuumaa vettä, mutta ei teepussia tai toisinpäin. Cruise Criticin Roll Call ryhmällä oli kokoontuminen aamupäivällä ja se oli ihan kiva, kun oli aktiiveja paikalla ja meillekin selvisi missä pitää olla milloinkin. Käytiin pelaamassa porukalla slot pullia ja voitettiin.
Päivällisellä pettymykset jatkuivat. Ruoka on kuivaa ja mautonta. Mutta ei tarjoilu ollut parempaa, heidän kanssaan piti pitkään keskustella siitä, että haluamme ruuat samaan aikaan. Kaverit eivät olisi päässeet täällä läpi tenttejä pöydän kattamisesta eikä tarjoilusta. Kokit taas olisivat voineet opetella lukemaan ja valmistamaan ruokaa ennen risteilyä.
Ensimmäisenä satamana oli Lanzarote. Paikka vaikutti pienelle ja viihtyisälle. Sieltä sai kuvia, jotka sopivat palapeleihin. Siellä oli aurinkoista ja lämmintä.
Laivan pelastusveneitä ulkoilutettiin välillä ja niiden käyttöä harjoitellaan. Hienoa huomata tällainen asia.
Seuraavaksi oli Gran Canaria ja Las Palmas. Aina sanotaan, ettei Armas tule odottamatta vastaan. No, ihan varmasti tulee. Tässä on siitä kuva ja siinä vielä lukee, ettei jää epäselväksi.
Siellä satoi aamulla rankasti, mutta se onneksi taukosi ja käytiin kävelyllä. Siellä tuuli ihan mahdottomasti, mutta lämpötila olisi ollut ilman tuulta ihan kiva.
Matkaseuralaiset olivat ihan jäässä ja vaativat laivaan palaamista välittömästi. Mä kumminkin sain pari levyä tummaa suklaata kaupasta. Nam.
Laivalle oli iskenyt kuivatelakoinnin jälkeiset ongelmat eli vessat eivät toimineet. Eikä niiden korjaamisella tuntunut mitään kiirettä olevan. Meillä oli yli 12 tuntia toimimatta. Koko reissun aikana mun hytissä oli kaksi päivää toimimatta ja matkaseuralaisilla kolme päivää. Kuulin, että osalla väkeä oli ollut koko ensimmäisen viikon toimimatta.
Päivällisellä oli parsakeittoa - oli ihan ok, pääruuaksi pihvin - oli ihan ok, jälkiruuaksi oli suklaamöykkyjä. Hiukan olisi tuohon esillepanoon voinut satsata. Matkaseuralaisilla kaikki oli kiinnitetty jauheperunamuussilla lautaseen kiinni, ihan riippumatta siitä oliko pihvi vai kalaa.
Seuraavaksi oli vuorossa Teneriffa. Sää oli pilvinen ja viileä. Käytiin hiukan taas jossain kaupungissa kulkemassa ympäriinsä ja palattiin takaisin laivalle. Vuoret oli komeita.
Tämän jälkeen alkoi sitten seitsemän yhtäjaksoista meripäivää. Viime reissulla päädyttiin kumpaankin suuntaan mennessä Bermudalle ja jännitettiin miten nyt käy.
Matkustajien keskustelut koskee ruokaa ja vessoja ja käykö vielä syömässä pääruokasalissa. Välillä vertailtiin eri laivayhtiöitä ja laivayhtiöiden laivoja. Ihan hyviä vinkkejä tuli. Juttuseuraa löytyi ihan kaikkialta, jos vaan halusi jutella.
Ensimmäisenä näistä seitsemästä meripäivänä muistutettiin aamusta alkaen, että on yhdysvaltalaisten kiitospäivä. Joulukuusi sytytettiin.
Ne kiitospäivän ruuat. Mä voin kyllä jättää ihan hyvin väliin jatkossakin. Porkkanat olivat jälleen raakoja enkä mä voi syödä raakaa porkkanaa eikä ikinä kastiketta. Ihme ja kumma sain sentään karpalohilloa.
Mutta ei tämä matkaseuralaisten annos ollut yhtään parempi. Siellä oli taas se pakkoperunamuussi. Heillä oli kastiketta, mutta eivät saaneet hilloa. Itse tehty joulukalkkuna on hurjan paljon parempaa.
Merimatka sujui ihan hyvin ja mukana olleet käsityöt etenivät hyvää vauhtia. Edessä hansikkaat opussumilangasta ja taaempana kansallispuvun liivin testiversio.
Yhtenä iltana hytistä löytyi kapulanvartija.
Ruokaan ei tullut parannusta matkan aikana ja useiden tuloksettomien keskustelujen ja pettymysten jälkeen siirryimme mekin puffettiin. Oli erikoista nähdä puffetissa Formal iltana runsaasti hyvin pukeutuneita matkustajia, mutta niin mekin oltiin siellä.
Roll Call ryhmän hyttikierros oli hauska ohjelmanumero. Käytiin kiertämässä porukan hyttejä alkaen pienimmästä ja päättyen suurimpaan sviittiin. Siihen piti ilmoittautua etukäteen. Matkaseuralaiset olivat ilmoittaneet oman hyttinsä. Niin me kaikki kolmisenkymmentä kuljettiin käytäviä peräkanaa, osa käytti hissejä ja osa reippaasti juoksi portaita.
Lopulta saavuttiin Bahamalle ja voi mikä ihana lämpö. Olisin voinut jäädä lämmittelemään sinne pidemmäksikin aikaa, mutta joillakin oli liian kuuma. Postimerkkien ostaminen osoittautui haasteelliseksi, kun ei kukaan tiennyt mistä niitä saa. Mun vakiokonsti on mennä apteekkiin kysymään ja siellä niitä myytiin. Postikorteilla kesti puolitoista kuukautta tulla perille.
Ruuhka-aika Nassaun satamassa. Pelastusveneet pääsi taas ulkoilemaan ja me saatiin leikkiä laituriparlamenttiä. Se oli hauskaa.
Lopulta saavuttiin sateiseen Miamiin. Laivan kannelta ei sitten kannata katsoa matkalaukkujen purkamista. Se oli ihan kauheaa katsottavaa ja hirveämmäksi se muuttui, kun kuului "sun söpö vihreä menee tuolla". Se onneksi selvisi ehjänä. Sade loppui ennen kuin tuli meidän vuoro poistua laivalta. Oltiin valittu myöhäisin mahdollinen poistumisaika. Maahantulomuodollisuudet sujuivat hyväntuulisen vauhdikkaasti ja yhtäkkiä istuttiin pikkubussissa matkalla Miami Beachille.
Hotelli oli näitä art deco tyyppisiä ja ihan kiva pikkuinen. Vähän oltiin ensimmäisenä päivänä eksyksissä, mutta sitten alkoi sujumaan. Löydettiin kiva ruokapaikka ja saatiin mauttoman ruuan karma pois ja oli taas hyvä mieli. Illalla keksittiin ruokakauppa ja joku sai puurohiutaleita ja teki heti puuroa.
Seuraavana päivänä projektina oli löytää uusi matkalaukku. Iso harmaa oli kadottanut toisen pyöränsä. Se tilalla on nyt iso sininen. Meidän hotellihuoneistossa oli hyvä keittiö ja seuraana päivänä touhuttiin itse ruuat.
Käytiin rannallakin ihmettelemässä. Kahlasin veteen ja se oli ihan hyytävän kylmää. Jännää oli nähdä pienten lentokoneiden vetämiä mainoslakanoita aamusta iltaan. En muista meillä nähneeni noita aikoihin. Käveltiin ympäri saaren eteläosaa ja jäin ihmettelemään mikä tämä jättimuna oikein on.
Vihdoin koitti taas lähtöaamu. Taas pakattiin ja mietittiin mitä tarvitaan lennon jälkeen laivalla. Paluumatka tultiin Tukholman kautta ja siitä laivalla yli. Oli oikeasti ihan hyvä idea tulla näin. Ei tarvinnut matkustaa Helsingin kautta liian väsyneenä vaan pääsi laivalle nukkumaan ja aamulla oli taas oikeassa ajassa pirteänä.
Pikkukaverit selvisivät melkein ehjinä kotiin. Musta vanha laukku on vähän kärsinyt.
Onnistuttiin välttämään Bermuda tällä reissulla. Nyt on Atlantti ylitetty kumpaankin suuntaan. Ruoka oli paljon parempaa pari vuotta sitten Oasis of the Seasilla ja ohjelmaa hurjan paljon enemmän. Tämän risteilyn kokemuksella vältän jatkossa pieniä laivoja.
Hansikkaat valmistuivat reissussa ja niitä tarvittiin paluumatkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti