Lankaa pukkaa ovista ja ikkunoista

Harvoin mulle näin käy, että yhtäkkiä ihan yllättäin lankaa tulee ovista ja ikkunoista.

Olen nyt ryhdistäynyt ja ruvennut käymään Turun neulemiiteissä. Viime keskiviikkona oli lankavaihto, jonka siis olin täysin unohtanut. En mä kyllä tiedä mistä langasta olisin raaskinut luopua. Voi sitä upeaa kasaa keskellä pöytää. Ne kaikki olivat upeita. Mutta tämä vihreä ei vaan irronnut mun kädestä. Se on just mun suosikkiväriä. Tuo toinen kerä halusi tulla sille kaveriksi.

Handun lankojen värejä olen käynyt ihastelemassa kerta toisensa jälkeen. Mun vaan täytyy päästä tunnustelemaan lankoja ennen kuin ostan. Nyt uskallan ostaa netin kauttakin. Ainakin, jos on näin ihanan väristä.

Lisää lankaa tupsahti tänään. Osallistuin marras-joulukuun vaihteessa VTT:n tekemään haastatteluun Novitan brandistä. Täytyy sanoa, että siinä haastattelussa joutui pohtimaan ihan tosissaan vastauksiaan. Katson siis, että ansaitsin tämän paketin. Tuo vaalein kerä on 7 veljestä.

Saanko mä tehdä tuosta huopasesta tupsuja ja huovuttaa ne joulukuusen koristeiksi? Mä yritän hillitä itseäni vielä hetken. Mulla oli joskus pikkuisena samantapainen tupsujen tekoväline, mutta se oli vaaleanharmaa.

Aloitin nyt syntymäpäivälahjakiireiden jälkeen tekemään prototyyppiä lupaamistani kansallispuvun sukista. Erittäin rankasti muokattu malli Kuolemajärven sukista on edistynyt hyvää vauhtia. Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä -kirjan kuvista on muokkauksessa ollut paljon apua. Sovitettuna tämä muokattu malli istuu hyvin ja vaikuttaa sille, että sukka saa lopulta parin itselleen. Olen muistanut kirjoittaa kaikki tekemäni muutokset ylös ja niitä on jo kolme sivua.