tiistai 2. maaliskuuta 2010

Sähköiskuja

Olen tullut nyt siihen tulokseen, että neulomisella on sähköistävä vaikutus. Olen ihmetellyt jo pitkään, että miksi ihmeessä saan sähköiskuja. Epäilin jo sohvaani ja vaatteita. Mutta voin ihan hyvin istua sohvalla ja lukea, ilman sähköiskuja. Mutta annas olla, kun otan ja neulon, johan alkaa rätisemään. Pelkään jo koskea mihinkään, kun räpsyt sattuu välillä. Langallakaan ei ole ollut väliä, luonnonkuitu tai tekokuitu saa aikaan saman tuloksen.

Synttäritkin on pidetty ja oli kivaa, kun koko jengi oli koossa. Pikkuihmiset kasvaa niin äkkiä. Prinsessan on oppinut piirtämään vaikka mitä ja keksii hauskoja juttuja. Pikkuveli on jo niin iso poika ja tarkkaavainen. Se metallinen pulma on paha. Mä en keksi miten ne saa erilleen, mutta yhdistäminen on helppo homma. Se pulma oli kyllä piilotettu lahjakkaasti ja sen etsimisessä meni sunnuntai aamuna pari tuntia.

Yritän nyt tehdä Päille vaatteita, kun prinsessa huomautti asiasta. Neulotut pöksyt on jo valmiit, mutta pusero on tuottanut hiukan tuskaa. Nyt on takakappale valmis ja etukappale kesken. Nukenvaatteiden tekeminen neulomalla on vaikeaa. Ompelukoneella ne olisi hurautettu vaikka kuinka monta kertaa. Yritän nyt kuitenkin kuluttaa jämälankoja. Ongelmaksi on nyt tullut oikean kokoisen kypärämyssyn tekeminen Päille, kun sen pään ympärys on 22cm. Hm.. Vinkkejä otetaan vastaan.

Ei kommentteja: